Monet löytöretket ovat hyviä. Pitää vain valita oikea paikka. Parhaimmat löydöt mä olen tehnyt vinteiltä, autotalleista, ladoista, ullakoilta, romukasoista ja kirppiksiltä tottakai.
Yksi yllättävä löytöretki oli edelliskesän juhannuskokon tuhkille. Sieltä löytyi kaikenlaista metalliromua, mitä oli jäänyt jäljelle huonekaluista. Paras juttu oli kuitenkin patjan jouset. Soitin välittömästä isälleni, että tarvitsen äkkiä apua, juhannuskokossa on valokuvakehys. Isäni ihmetteli, miten valokuvakehys on joutunut kokkoon… Rapsuttelin metalliharjalla ylimääräiset ruosteet pois ja nyt patjan jousi on seinällä pitimenä vanhoille valokuville.
Mä oon erityisen innostunut vanhoista ovista, rauta- ja piikkilangasta, langanpätkistä, kankaanpaloista, vanhoista valokuvista, apulantasäkeistä ja kettukarkkipapereista. Suosikkijuttu on ehdottomasti vanhat kuluneet vinyylilevyt. Rakastuin niihin New Yorkissa eräässä kaupassa, jossa LP:stä oli tehty valokuvakansion kansi.
Mua ei innosta sarjatuotanto, tykkään aina keksiä uusia juttuja. Vinyylilevyjen työstäminen sopii mulle, sillä siitä ei saa mitenkään väännettyä kahta samanlaista tuotetta. Niinpä nyt myös Estheco Secondhandistäkin saa vain uniikkeja viinyylilevykulhoja ja koruja.
Mä oon joskus aika hyperaktiivinen ja ajatus kulkee nopeammin kuin puhe. Siitä syystä innostuneena miksaan sanoja yhteen. Kerran olin kertomassa juttua Monkey Business -ystävilleni, kun sanoista 'kukaan ikinä' tulikin kukuna. Siitä se sitten syntyi."
Johanna Hytönen, Kukuna Design // Twitter.com/JohannaHytonen
No comments:
Post a Comment